Бэлгийн замын халдварт евчнүүдийн тухай

Belgiin zamiin ovchnuud belgiin haldvaraar damjdag.Belgiin zamiin
haldvart ovchnuudeer/BZHO/ ANU-d jildee 12 saya hun haldvarladag baina. Hen negentei belgiin haritsaatai hen bolovch BZHO-iin tuhai todorhoi medlegtei baih estoi.Zarim BZHO-tei humuus ooriigoo haldvar avsan gej medehgui yavah tohioldol ih bii. Iim humuus sanamsargui haldvar taraah ayuultai. BZHO-uud bied medegdeh hongon oorchloltoos ehleed uheld hurgeh hund oorchlolt hurtel auyuld hurgej bolno.

Belgiin zamiin ovchnuud belgiin haldvaraar damjdag.Belgiin zamiin
haldvart ovchnuudeer/BZHO/ ANU-d jildee 12 saya hun haldvarladag baina.Hen
negentei belgiin haritsaatai hen bolovch BZHO-iin tuhai todorhoi medlegtei baih
estoi. Zarim BZHO-tei humuus ooriigoo haldvar avsan gej medehgui yavah
tohioldol ih bii. Iim humuus sanamsargui haldvar taraah ayuultai. BZHO-uud
bied medegdeh hongon oorchloltoos ehleed uheld hurgeh hund oorchlolt
hurtel auyuld hurgej bolno.Ovchnii shinj temdegtei bolon ,nuutsaar ovchniig
teegchid aris ,beleg erhten,am,anus-aar,bieees yalgarch bui shingen
yalgadas/uriin bolon utreenii shingenuudeer damjuulan haldvar
taraadag. BZHO.-uudiin ued bued medegdeh hongon evgui medremjees
avahuulaad huchtei ovdoh hurtel shinjuud ilerne.BZHO-oor ovdson ued hedii chinee
ert emchid ochino todii chinee eruul menddee baga hohirol uchruulna
gedgiig anhaarah heregtei.Tsag aldah tusam bued garah hunderuud
nemegddeg.BZHO-iig бактери болон вирус хэмээн нэрлэгдсэн хэт бичил биетнүүд
үүсгэдэг.Бактерийг антибиотикоор emchildeg bol virusiig bid
emchilj chadahgui,zovhon ilerch bui shinjiig ni l arilgah emchilgee
hiideg. Herev BZHO-nii shinjuud ilervel emchid darui handah estoi bogood dur
meden emchleh ni ovchniig hundruulj ,ujigruulah ayuultai gedgiig anhaarah
heregtei.

ЗАГ ХҮЙТЭН,БА ХЛАМИД

Ene ovchin ni ba[teriar uusgegddeg ovchin.Jil-d ANU-d 800.000 hun zag
huiten ovchnii ,4 saya hun hlamid ovchnii haldvar avdag baina.Olon humuus
edgeer ovchnii haldvar avsanaa medehgui ene ovchnii bakteriig teej
yavdag.Herev shinj temdeg ilervel haldvar avsnaas hoish 2 honogoos 3 doloo honogiin
daraa ehnii shinjuud ilerne.Uund:

-Beleg erhtenees yalgadas garna.
-Bie zasahad ovdolt medregdej,oir,oir sheene.
-Hevlii ,ar nougat ovdono.
-Beleg erhtnii orchmoor horsoj ovdono.
-Hooloi torj urevsene.
-Ue mochoor ovdono.
-Belgiin uruul ulaij zagatnana.

Herev emegteichuud emchluulehgui udval belgiin zamiin busag erhtenguud
urevsej gemtdeg.Haldvar utreegeer damjin uriin hooloi,ondgovchiig
gemteene.Erchuuded shinj temdeg ihevchlen hurtsaar ilerdeg tul ted
emchid ochij emchluuldeg bolovch,dutuu emchlegdsenees sheesnii cuvag uriin
suvag hemteh ayuultai.Tsaashid turuu bulchirhai gemteedgeeree ontslog.

ХҮНИЙ ПАПИЛЛОМ ВИРУС

Ene ni belgiin zamiin uu urgatsag yum.BZHO-ees olon tohiolddog
helberiin neg.Haldvariin shinj temdeggui hunees ch ene ovchin haldaj boldog.Uchir
ni ovcnii virus bied nevtren orsonoos hoish 7 honog,jileer yamar ch shinj
temdeggui yavah ni baidag.Baga zergiin emchilgeen ene ovchin arilah
bolovch ene ovchnii virus umaih huzuu,beleg erhtenii zarim hort havdriig
uusgegch boldgooroo ayuultai.Jild 1-2 udaa buh emegteichuud ene ovchnii test
hiilgej baih estoi./Pap test/Hadvar avsnaas hoish 10 garui jiliin dotor havdar
uusgeh bolomjtoi baidag.

ТЭМБҮҮ

Spirochete hemeeh bakteriar uusgegddeg.Herev tembuug emchlehgui bol
tsaashid busad bieiin hesguudiig gemteej uheld ch hurgej boldog.Ihenhi haldvar
avsan humuust haldvar avsanaas hoish ehnii shinj ilersenii daraa shinj temdeg
budgeren alga boldog.Harin ert emchilj ehelbel amarhan emchlegddeg
ovchin.

Belgiin zamiin homhoi/herpes/

ANU-d jild 30 saya hun ene ovchnii haldvar avch ovchildog gene.Garah
shinj temdeg ni beleg erhtnii orchimd tsevruu sharh uusdeg.Ene ni ulaan tolbo
tsevruu uussen met hiragana.Tsoon heden odroos heden 7 honog
urgrljilne.Shinj temdeg ooroo ayandaa arilah bolovch bied hadgalagdsaar
ulddeg.Deerhi shinjuud tanii bie years years sularsan yam arch ued
dahin garch irj bolno.Turuunii adil tsevruu uuseh bolno.Emchilgeend zovhon
sharhnii exchange hiih bolovch virusiig ustgaj chadahgui bied
hadgalagdsaar baih bolno.

Дархлал хомсдолын хам шинж евчин

Darhlaliin oldmol homsdoltoi huntei havitsanaas havitsanaas ene ovchin
haldana.HIV- I bieees garch bui shingen yalgadasnuud,ihevchlen tsus
,uriin shingeneer haldana.Virus tsusand orj darhlaanii sistemiig burduulegch
esiig ochij gemteedeg.Ingesneerhun ovchin eserguutseh chadvargui bolj bied
orjirsen buh l microbus virusuud ovchluuleh bolno.Suuliin ued DOX-iin
emchilgeend ahits garch baigaa bolovch ene ovchin haldvarlahad hinder
uhleer togsdog.

Трихомнад

Trihomnad hemeeh bichil parazitaar uusgegddeg ovchin.Trihomnad ovchtei
emegteichuud ihevchlen ovchin taraadag. HEPATIT BB virusaar uusgegddeg .Elgiig hungeer gemteej 15-20 jil urgeljlen ulmaar elegnii natural,elegnii hort havdar uheld hurgedeg haldvartai ayuultai ovchin.B virusiin haldvartai hunees tsus ,uriin shingen ,utreenii
shingeneer damjin haldvarlana.

BELGIIN ZAMIIN OVCHNOOS HERHEN URIDCHILAN SERGIILEH VE

-Belgiin havitagch ali boloh tsoon tog mol havitagchtai baih.
-Belgiin zamiin calvarias ooriigoo hamgaalahiin told;Belgiin
hamtragchaa sain meddeg baih.Ene ni tanii belgiin hamtragchiin seksiin tuuh chuhal
ach holbogdoltoi.Herev dahin oor hamtragchtai boloh bol tanii BZHO oor
ovdoh ovchin nemegdene hesen ug.
-Kondom heregle.Belgiin hamtragchaa haldvart ovchteig ni medehgui tohioldold
kondom heregleh heregtei.
-Sperm ustgagchiig heregle.Ihenhi turhleg ,toroltiig zohitsuuldag toson
turhleg ,hoosnuud /foams/,nonoxynol 9 gej nerlegdsen sperm ustgadag
himiin bodisiig aguulsan baidag.Ene ni zarim BZHO -ii microbial ustgah
uilchilgeetei baidag.
-Risk ihtei cekct oroltsohgui baih.Uund anal ceks orno.Ene ued salst
amarhaan gemtej haldvar avah nohtsliig on dor bolgono.
-Darhlaani vaktsin hiilgeh.Uund hepatit B-iin vaktsin hiilgehneer ene
ovcnhoos sergiilj chadna.

BzXO ba jiremslelt

Jiremsen baih ued belgiin zamiin haldvart ovchtei baih you bol huu
ohind tani ene ovchnuud damjih ayuultai.
-Zag huiten,hlamid ovchtei ehees torson huuhded ug bakteriar uusgegdsen
nidnii hund ovchin,hatgalgaa uusdeg.
-Tembuutei ehees torolhiin tembuu ovchtei amid rah chadvar muutai
huuhed torno.
-DOX-toi ehees mon huuhded halvarlah ni ihenhi tohioldold baidag.
-Herev jiremsen baih ued tanii belgiin hamtragch belgiin zamiin yamar
neg ovchtei gedgiig medvel emchid yaralatai ochij emchluuleh heregtei
gedgiig.Ireeduin huuhed chini ovchtei garch bolzoshgui baidaltai baigaa
gedgiig sanah heregtei.

ТӨГСГӨЛ

Hun bur BZHO-nii talaar medlegtei baisnaar alivaa ovchnuudeer ovdohgui
baih
bolomjtoi ba ovdson ch tsag hugatsaa aldalgui emchluuleh bolno hedgiig
anhaaraarai.
B.Selenge